Gaetan upea ranta ja liftaus!

Sunnuntaina 10.10. päätimme Kallen viimeisen Italiapäivän kunniaksi suunnistaa jo ajoissa aamulla rannalle! 10. 00 lähti bussi Cassinosta kohti Formiaa, josta jatkoimme vielä pieneen Gaetan kaupunkiin (7km Formiasta), sillä siellä kuulemma on paljon hienommat rannat. Ja tämähän oli aivan totta.

Kun jäimme bussista ja kävelimme 200metriä, aukeni edessämme pitkä valkoinen hienohiekkainen ranta, jyrkkä kallio joka kohosi meresätä ja turkoosin sininen vesi! Näkymä oli suoraan aurinkomatkojen esitteestä! Ei muuta kuin bikinit päälle ja aurinkoa ottamaan. Oi ihanuutta!

Muutaman tunnin nautimme auringosta, jonka jälkeen haimme jäätelöt ja palasimme bussilla Formiaan. Bussin Cassinoon piti lähteä 15.00 ja olimme pysäkillä hyvissä ajoin. Bussi ei vain tullut.. Tunnin odottelun jälkeen tajusimme pysäkin olleen väärä ja bussi oli luonnollisesti päivän viimeinen. "We are in a deep shit."

Vaihtoehdot:
1. vuokrataan scootteri ja palautan sen tänne huomenna (sunnuntai= kaikki kiinni= ei onnistu.)
2. peukut pystyyn ja tien varteen seisomaan.
3. kävellään 30km (havajanakset jalassa= ei kiitos. )

Vajaan puolen tunnin liftauksen jälkeen pysähtyi pieni, vanha auto tienreunaan. Kuljettaja oli keski-ikäinen puoliksi hampaaton mies, joka lupasi heittää meidän 10kilometrin päähän Cassinon tienhaaraan. Mies puhui jonkin verran englantia ja oli kuulemma nuoruudessaan itsekin kulkenut liftaamalla. Symppis kaveri, joka työskenteli paikallisessa työvoimatoimistossa.

10kilometrin päässä Formiasta ja 20kilometrin päässä Cassinosta seisoimme jälleen tienreunassa ja näytimme peukkuja autoille. Laskeskelimme, että todennäköisyys auton pysähtymiselle on selvästi alle 1%. Eli noin sadan auton jälkeen pysähtyi luoksemme todella vanha ja todella pieni auton romu, jota ohjasti isokokoinen vanha mies, sikari huulessa. Suuntanaan Cassino!

Istumapaikkoja tässä autossa oli vain kaksi, joten Kalle pääsi "takakonttiin", joka oli täynnä mozzarella-juustoa. Mies kuljetti ilmeisesti työkseen mozzarellaa.. Kalle nökötti 15kilometriä keskellä mozzarella-juustoja, kun mies kaahaili liikenteessä kuin hullu. Torvi pohjassa ohitettiin monta autoa ja mies kysyi minulta "Enkö olekin hyvä kuski??" "sí sí!" Hän oli ajanut 60-vuotta ilman yhtään kolaria. Turvavöitä autossa ei luonnollisestikaan ollut. Hulluin kyyti missä ollaan koskaan oltu..

Mutta. Selvisimme 5kilometrin päähän Cassinosta! Kävely ei vieläkään kiinnostanut, joten peukut pystyyn ja jo 5minuutin jälkeen teki yksi nainen U-käännöksen ja otti meidät kyytiin ja heitti Cassinoon, koti-ovelle. JES ! Kukaan kuskeista ei halunnut ottaa vastaan rahaa ja olivat todella ystävällisiä. Oikeasti monet ihmiset ovat mukavia ja avuliaita. Erityisesti pienten ja rupuisten autojen kuskit!

Kotiin päästyämme nautimme viimeisen ehtoollisen, ennen Kallen lähtöä junalle. Loimaalla mies olisi tasan vuorokauden päästä. Pitkä matka.